Menikö Nukkusen Masa (taas) naapuriin?

Vanhan vertauksen mukaan stressi on kuin tuli. Hallittuna ja oikein kanavoituna se lämmittää, saa tunnelman kattoon ja tuo energiaa. Hallitsemattomana se saa aikaan kauheuksia, polttaa loppuun ja tuhoaa ihmisen jaksamista. Jos stressiä joutuu koko ajan sammuttamaan, se vie kaikki voimavaramme. Tämä kuvaa hyvin stressin kaksijakoisuutta: toisaalta tarvitsemme sitä pystyäksemme toimimaan ja tekemään päätöksiä.

Se, minkä verran stressiä milloinkin kestämme, vaihtelee.

Stressi on tila, jossa tekemisen ja tekemättömyyden välinen suhde on epätasapainossa. Eniten stressiä syntyy elämän isoissa muutoskohdissa: avioero, sairastumiset, muutto, työn menetys, läheisen kuolema.

Pitkäkestoinen stressi saa elimistömme erittämään muun muassa stressihormoni kortisolia.

 

Mitä enemmän stressihormoneja on kehossa, sitä enemmän kärsimme tulehdustiloista, kiristyksistä ja lihasjännityksistä.

Pitkään jatkuva kortisolin eritys elimistössä katkoo hermosolujemme yhteyksiä vahvistaen vain stressiin liittyviä kytköksiä. Näin kielteiset asiat junnaavat helpommin päässämme eikä uusia ideoita tai ajatuksia tunnu syntyvän. Kortisoli myös hidastaa aineenvaihduntaa, lihomme.

 

Kortisoli ja uni

Jo hieman tavallista korkeampi veren kortisolipitoisuus sekoittaa sisäistä kelloamme. Siksi stressin pitkittymistä on hyvä ennaltaehkäistä ajoissa. Kortisoli mitataan helpoimmin verestä verikokeella. Jos työantaja ei maksa, kokeen saa otettua laboratoriossa. Edullisimmin, esimerkiksi Cityterveydessä. Koe on nimeltään S-Korsol ja cityterveydessä sen viitearvo on 138-690.
Kohonnut kortisolipitoisuus vaikeuttaa nukahtamista ja saa kehon huokailemaan ja heräilemään aamuyöstä. Stressitilan pitkittyessä kuvioon marssivat mukaan myös liuta vaivoja ja oireita: muisti alkaa pätkiä, keskittymiskyky katkeilee, syke nousee herkemmin, rintaa puristaa, ahdistaa ja vatsaan sattuu.

Nuku stressi pois

Stressin ja jatkuvan ärsykkeisiin reagoimisen vastapainoksi tarvitsemme unta. Unen aikana aivot palautuvat päivän tapahtumista, keräävät voimia, nollaavat tapahtumia ja yhdistelevät uusia asioita. Kokeile rohkeasti erilaisia unentulon houkuttelukeinoja, sillä se, mikä sopii yhdelle, ei ehkä toimi toisella.

 

Nuku paremmin

luontomaisema, stressitonmieli
Nuku hyvin, liiku luonnossa!
  1. Sulje ruudut 1-2 tuntia ennen nukkumaanmenoa.Unohda siis työsähköpostien selaaminen, uutisten lukeminen tai jännitystä luovien toimintasarjojen katsominen.
    Vältä silmien altistusta sinivalolle, jota erityisesti televisio, tietokone ja älylaitteet heijastavat.
    Sininen valo vähentää aivoissa melatoniin eritystä. Onneksi puhelimiin ja tietokoneisiin voi asentaa sinivalosuodattimen kytkeytymään päälle tiettyinä kellonaikoina ja vähentää näin sinivalon määrää. Suodattimet eivät kuitenkaan poista älylaitteista tulevia stressitekijöitä, joten siksi niiden käyttöä kannattaa karsia.
  2. Tuuleta makuuhuone.
  3. Vaihda vuodevaatteet säännöllisesti.
  4. Liiku: Kävele, ui, joogaa, juokse, jumppaa.
    Liikunta lisää aivoissamme hyvän olon hormonien serotoniinin ja dopamiinin määrää.
  5. Liiku luonnossa. Luonto vaikuttaa rauhoittaen ja tasapainottaen tunteita.
  6. Meditoi illalla ennen nukkumaanmenoa
  7. Tarkista ruokavalio. Esimerkiksi tryptofaanin lisääminen ruokavalioon voi auttaa nukahtamaan paremmin.

Mieli ja uni

Mielemme luo ajatuksemme: kiireen ja ahdistuksen tunteen sekä siitä syntyvän stressin.

Ja pian voit laskea levollisin mielin lampaita.

Rauhoittamalla mieltä voimme ehkäistä stressihormonien erittymistä ja siten koetun stressin syntymistä.

 

Säännöllisesti tehdyt rentoutus- ja rauhoittumisharjoitukset, meditaatiohetket ja rauhallisen olemisen tilat
auttavat pääsemään irti stressaavien ajatusten kierteestä, parantavat unenlaatua, kohottavat mielialaa ja ehkäisevät stressistä aiheutuvien fyysisten oireiden syntymistä.

Aivotutkija Kiti Müller on sanonut: ”Aivot tarvitsevat sopivan määrän elämyksiä, treeniä ja lepoa. Aivot, keho ja mieli ovat kokonaisuus, jonka tasapainotilaan voi itse vaikuttaa elintavoilla ja päivittäisillä valinnoilla.”.

Amerikkalaisen menestyneen psykiatrin ja hypnoterapeutin Milton H. Ericksonin mukaan: ” Ihminen tietää ongelmansa ratkaisun, hän ei vain tiedä tietävänsä. Tällä logiikalla ajatellen, ihmisellä itsellään on avaimet muutokseen paremman unen suhteen, eikä niitä kannata etsiä ulkopuolelta. Miten sinä voisit nukkua hyvin jo ensi yönä?


Unosia, kauniita ja kultaisia!

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterest