stressiton mieli

Vahvista hyvinvointia, selätä stressiä

Tänä päivänä monet tekijät aiheuttavat stressiä, kuten toistuvat  muutokset, jatkuva kiire, epävarmuus tai yt-neuvottelut, Stressi näkyy ja tuntuu kehossa sekä mielessä monin tavoin: väsymyksenä, jumittavina ajatuksina, niska-hartia särkyinä, keskittymiskyvyn katkeamisena ja toistuvina flunssina. Oikea hengittämistapa palkitsee työyhteisön monissa tilanteissa ja tuo kehomielelle rauhan.

Tiesitkö? Stressaantuneena kehossa ja mielessä vilisee ajatuksia, olotiloja, tunteita ja oireita kuin
”Vilkkilässä kissoja”, tuon vanhan sanonnan mukaan. Yksi tunnetuimpia stressin merkkejä on ehkä ajatusten kiertäminen päässä kehää. Tämä voi tuntua kokemuksena siltä kuin jumittaisi päivästä toiseen samoissa ajatuksissa.

 

 

Stressi ja mieli

Vuorokauden aikana mielessä virtaa parhaimmillaan kymmeniätuhansia ajatuksia ja vastaavasti kehossa lukuisia tunteita.
Niiden tarkoitus on virrata, tulla ja mennä. Toisinaan osa ajatuksista ja tunteista kuitenkin ”takertuu kiinni”
tuottaen tietynlaisia, ehkä jo ennalta erittäin tuttuja olotiloja. Kun tunteet tarrautuvat tarpeeksi kauan,
ne alkavat kuulua puheestastakin identiteettiä määrittävinä lauseina, kuten:”mä nyt olen tälläinen stressaaja”, ”ainahan mä olen hermostunut helpostunu”, ”mua nyt vaan vaivaa tää ajatus siitä, että…”.

Voi olla armollista muistuttaa itselleen, että kun on ajatuksia, on myös tunteita. Ei vain jompaakumpaa.

 

Stressi muutta mielen toimintaa. Stressaantuneena mieli suuntautuu herkemmin näkemään haasteita, uhkia ja haittoja. Tämä on luonnollista mielen toimintaa jo evoluutio-biologisista lähtökohdistamme käsin. Stressaantuneena mieli vain havaitsee herkemmin negatiivisia tulkintoja jopa neutraaleistakin tilanteista, ympäristöistä, vuorovaikutuksesta ja kohtaamisista.

 

Missä fokus? – tee harjoitus

 

Seuraavan kerran kun kävelet kadulla, ostoskeskuksessa, tai käyt kahvilassa, tapaat ihmisiä, niin pysähdy ihan hetkeksi ja tutki oman mielen toimintaa. Kirjoita paperille ylös, mitä havainnot – huomaat havainnot tarkemmin.

  • Mitä havaitset, kun katsot ympärillesi? Minkälaisia ihmisiä näet?
  • Minkälaisia ajatuksia, tunteita ja toimintaa huomaat?
  • Minkälaisia tekemistä havaitset? Miten ihmiset katsovat toisiaan? Miten he puhuvat toisilleen, mitä kuulet?

Havaitsitko ehkä:

Iloa, naurua, hymyjä, lämpimiä kohtaamisia, halaamista ihmisten välillä, äidin silittävän pienen lapsen päätä,  innostunutta puhetta tulevaisuudesta tai työstä, vai jotain muuta? Mitä havaitsit?

Havaitsitko ehkä:

Väsymystä, ärtymystä, rypistyneitä otsia, kapeita huulipieliä, tuijottavia katseita, kovaäänistä keskustelua, tai jotain muuta?
Mitä havaitsit?

Seuraavaksi vastaa itsellesi kysymykseen, : ”Miten kaikki nämä havaintosi ajtuksista, tunteista, toiminnasta, ihmisten välisestä olemisesta ovat olemassa sinussa, arjessasi ja elämässäsi?”.  Kaikilla meillä on päivästä, energiatasosta, vireystilasta ja voimavaroistamme johtuen erilaisia havaintoja. Aurinko ei aina paista mielemme taivaalla, mutta toisaalta ei siellä aina sadakaan. 

Arjen ja työn keskellä ei ehdi huomata kaikkea ja se on ihan normaalia. Läsnäoloharjoituksissa esimerkiksi tietoisesti suunnataan mieltä havainnoimaan sitä, mihin huomio missäkin tilanteessa kohdistuu. Samoin havainnoidaan sitä minkälaisia ajatuksia itselleen mielessä oikein syöttää. Hyvien tulosten kannalta ei ole ihan sama mihin mieli milloinkin fokustaa.

 

Tulkinta merkitsee

Vuorokauden aikana mielessä virtaa kymmeniä tuhansia ajatuksia ja kehossa lukuisia tunteita.
Niiden tarkoitus on virrata, tulla ja mennä. Osa ajatuksista ja tunteista takertuu kuitenkin liiaksi identiteettiin kiinni tuottaen ihmiselle tietynlaisia olotiloja. Kun on ajatuksia, on myös tunteita. Molempia tarvitaan ja niitä on. Kaikilla meillä.

Vuorokauden aikana ajattelemiemme ajatusten ja tuntemiemme tunteiden kautta mielemme tekee tulkinnan tapahtuneesta. Mieli luo merkityksiä sen pohjalta, mitä kehossa ja mielessä yhdistyy. Näin esimerkiksi stressireaktiokin saa alkunsa.

Ajattelumme avulla voimme havainnoida, mitä mielessä milloinkin tapahtuu ja miten se, mitä mielessä tapahtuu vaikuttaa
toimintaamme. Tietoisuus mielen yhdistämistä ajatus-tunne-toimintaprosesseista auttaa näkemään, miten oma mieli tulkitsee tapahtumia ja minkälaisia tarinoita se niistä luo.

 

Helpota oloa, hengitä

Stressin keskellä jo minuutti tietoista ja syvempää hengittämistä voi helpottaa nopeasti oloa. Kokeile ja havainnoi, miten alla oleva harjoitus toimii sinulla.

  1. Istu ryhdikkäästi tuolilla, tai makaa suorana alustaa vasten.
  2. Suorista selkä, hartiat ja pää: Keholle tulee tilaa hengittää.
  3. Tuo huomioi hengittämiseen: Tunnista hengitysrytmi, hengityksen ääni ja se, missä tunnet hengitysliikkeet.
  4. Hengitä hitaasti sisään ja ulos nenän kautta, noin 15 kertaa.
  5. Kuulostele, miten pallea, vatsa ja myös kyljet liikkuvat hengityksen tahdissa.

Toista harjoitus useita kertoja päivän aikana. Näin tarjoat keho-mielelle pieniä hengähdystaukoja.

Voi hyvin!

 

 

Tykkäsitkö tästä? Kiitos! Lue lisää ja jaa. Voi hyvin!