Blogi

Kiristääkö hartioita? Vääntääkö vatsaa? Kuinka monta pitäisi, täytyisi, joutuisi, on pakko alkuista ajatusta pyörii mielessä? Hermostutko helposti? Stressi saa elimistömme ja mielemme virittymään,  toimimaan valppaammin,  tavalla, joka muuttaa käyttäytymistämme arjessa. Koulutan Stressitön mieli-nimellä eripituisia kursseja eri puolilla Suomea työyhteisöissä, yhdistyksissä, opistoilla, kehitys-, koulutus-, tai vaikka seminaaripäivien osana. Tänä päivänä monia askarruttavat arjen ja työn erilaiset stressitekijät, niiden tunnistaminen sekä vaikutukset elämään ja työssä jaksamiseen. Muutos parempaan jaksamiseen alkaa siitä, kun tunnistaa itseä kuormittavia tekijöitä elämässä ja tekee niille jotain.

 

Mitä stressi on? Kehollisesti kyse on ikiaikaisesta aivojen tuottamasta taistele tai pakene-reaktiosta tilanteessa, jossa ympäristön vaatimukset kuormittavat kehoa ja mieltä, käyvät liian pitkään liian rankoiksi kestää, tai palautuminen vaikeutuu huomattavasti.  Käymme kierroksilla on ehkä mainioin tapa ilmaista asia kansankielellä, koska stressin keskellä elimistömme reagoi muun muassa tuottamalla lisämunuaisten kuorikerroksessa adrenaliinia, noradrenaliinia ja kortisolia yli arkisen perustarpeemme.meditoijan kuva Tämän ansiosta elimistömme ajautuu valppaustilaan, tilanteen pitkittyessä syntyy stressikierre, jossa unensaanti useimmilla vaikeutuu, yöunista tulee katkonaisia, tai aamuöinen heräily vaivaa. Stressi alkaa nopeasti kroonistua. Pitkittyessään huonosti nukkuminen, heikko palautuminen sekä väsyneenä herääminen syövät nopeasti voimavaroja, vievät keskittymiskykyä, ongelmanratkaisutaitoja sekä vaikeuttavat uuden oppimista.

      Yleisimpiä stressin aiheuttajia ovat erilaiset epävarmuudet, huolet, murheet, tiukka työtahti, mahdottomilta tuntuvat aikataulut, jatkuva joustaminen, ihmissuhdeongelmat, parisuhde, rajojen vetämisen vaikeus, käsittelemättömät tunteet, riitely, erimielisyydet ym.

Stressaantunut olo, tunne kehon ja mielen tasolla stressistä ovat 2015 vuonna yhtä yleisiä kuin kaupassa käynti. Kaikki me tiedämme mistä puhutaan, silti oireiden tunnistaminen, etenkin, omalla kohdalla voi olla vaikeaa, koska reagoimme stressiin ja stressitekijöihin yksilöllisesti. Se tapahtuma, säikähdys, tilanne, riitely, toiminta – mikä ikinä piiskaa yhdellä kortisolit tappiin, ei välttämättä toiselle ole niin stressaava kokemus, eikä tapahdu niin usein.

Voidakseen hyvin, tärkeintä on oppia tunnistamaan omat  yksilölliset kuormituksen merkit, kuunnella ja kunnioittaa niitä. Tarvittaessa pysähtyä hetkeksi vaikka tarkkailemaan omaa olotilaa ja keskittyä hengittämiseen.

 

 Voi voida hyvin stressinkin keskellä!

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterest

Kommentoi